Post by kambl on Apr 26, 2020 11:59:49 GMT
Yakov Sokolov
Ikä: 57 | 19.5.1865
Sukupuoli: Mies
Seksuaalinen suuntautuminen: Ei määritelty
Siviilisääty: Naimaton
Hahmoluokka ja ammatti: Citizen & työläinen / rahallisissa tappeluissa hyvin tuttu naama
Asuinpaikka: Kiertolaisleirit ja esikaupungin kadut. Omaisuutta kun ei ole juurikaan, voi soveltaa aina tilanteen mukaan.
"Do you hate people?"
"No, but I seem to feel better when they're not around"
HISTORIA
Miehen varhaisista vuosista ei juurikaan ole tietoa. Hän syntyi 19.5.1865 jossain kaukana Atropos Bayn läänistä. Jotain synnynpaikasta voi päätellä, kun kuuntelee herran puhetta - joka ei ihan kuulosta täkäläiseltä, vaan muistuttaa enemmänkin itäisen Euroopan slaavilaisia kieltä.. Nuori mies vietti reilusti aikaa vaeltaen ympäriinsä koettan löytää omaa paikkaansa, mutta vaihtoi liiankin nopeasti maisemaa, mikäli hän kyllästyi keräämiinsä katseisiin. Alkuvuosina kuvioissa ei ollut lainkaan rikollisuutta; jos tarvitsi rahaa matkakuluihin, hän kerjäsi sitä kadulta, tai koetti keksiä keinon matkustaa ilmasiksi, tai jonkun hyvätahtoisen seuralaisen siivellä... Mitä enemmän päädyttiin maailman läntisemmälle puolelle, sitä enemmän kommunikaatio alkoi takkuilla ja huonot kokemukset kielimuurin tuottamista ongelmista pakottivat miehen turvautumaan rohkaisuun, ennen kuin uskalsi avata suutaan.
Elämä kulki enemmän ja vähemmän tien päällä olemisen merkeissä. Välillä sitä onnistui telomaan itseään, välillä taas piti paeta ongelmia... Lopulta slaavi päätyi "halvan työvoiman" leima otsassaan Amerikan puolelle, newjerseyläiseen rantakaupunkiin. Kokoajan julkisivuaan parantavan Atropos Bayn ympärillä oli laaja ja lopputomalta tuntuvan työmäärän kyllästyttämä alue minne tarvittiin lisää väkeä tekemään työtä mitä vain harva kantaväestöstä halusi tehdä. Kielitaitoa ei ollut, mutta kun hakku, lapio taikka mikä tahansa muu työväline lyötiin käteen ja osoitettiin työstettävää kohtaa, englantia ei tarvinnut edes opetella. Sitä paitsi tuskin tämä pahempi kohtalo voisi olla kuin jäädä orastavan sodan jalkoihin Euroopassa?
Työmaat kasvoivat, palkka pysyi ennallaan lähes olemattomana, mutta fyysisellä työllä oli puolensakin mitä ulkomuotoon tuli. Englantia tuntui oppivan tavun tai pari vuodessa, mikä tuntui vähän turhalta kun kantaväestön kanssa kommunikointia välteltiin. Kaupungissa väki eli kuin viimeistä päivää ja juhli materialistisia juhliaan, kun taas itsellä hyvä jos kolikot riittivät välttämättömiin tarvikkeisiin. Niinpä oli aika etsiä jotain muuta tekemistä työn ohelle, ja sitähän löytyi. Amerikkalaiset herrat olivat kauan ennen hänen aikaansakin laittaneet omistamansa orjat nyrkkitappeluihin ja löivät vetoa siitä kumpi voittaisi. Silloin voittaja tuskin rikastui itse yhtään, mutta tänä päivänä saattaisi irrota kolikko tai pari. Niinkin paljon kuin hän vihasi olla muiden viihdykkeenä tai ilkuttavana, tilanteessa ehkä voisi blokata kaiken muun päästään paitsi vastustajan...
...Ja niin päädytään nykyhetkeen. Wastelands on edelleen keskeneräinen projekti, missä harva aloitettu työ valmistuu ja lisää silti tulee. Kieltolaki vei nestemäiset ilot, mutta trokareita ja salakapakoita löytyy, sekä rikkaat ovat muuttuneet entistä röyhkeämmiksi ja tuntuvat nauttivan entisestään kun alempi kasti on toistensa kurkussa kiinni heidän ilokseen. Mutta miten kauan hän kestää tätä oravanpyörää? Keuhkot ovat altistuneet ties mille työmaalla, eikä viisikymppisen kroppakaan tahdo palautua rökityksestä yhtä nopeasti kuin ennen. Aiemmin ei haitannut lainkaan vaikka vastustaja murjoi nyrkkiraudalla molemmat kyljet helliksi - yhden tai parin yön unet kuittasivat tilanteen ennalleen. Nyt siihen menee huomattavasti kauemmin, eikä fyysinen päivätyö ainakaan nopeuta parantumista. Ehkä joku aamu hän ei heräkään tai sitten joku ilta vastassa onkin sodan turruttama ottelija vastassa, joka onnistuu saamaan perille sen yhden tarvittavan iskun...
...Ja niin päädytään nykyhetkeen. Wastelands on edelleen keskeneräinen projekti, missä harva aloitettu työ valmistuu ja lisää silti tulee. Kieltolaki vei nestemäiset ilot, mutta trokareita ja salakapakoita löytyy, sekä rikkaat ovat muuttuneet entistä röyhkeämmiksi ja tuntuvat nauttivan entisestään kun alempi kasti on toistensa kurkussa kiinni heidän ilokseen. Mutta miten kauan hän kestää tätä oravanpyörää? Keuhkot ovat altistuneet ties mille työmaalla, eikä viisikymppisen kroppakaan tahdo palautua rökityksestä yhtä nopeasti kuin ennen. Aiemmin ei haitannut lainkaan vaikka vastustaja murjoi nyrkkiraudalla molemmat kyljet helliksi - yhden tai parin yön unet kuittasivat tilanteen ennalleen. Nyt siihen menee huomattavasti kauemmin, eikä fyysinen päivätyö ainakaan nopeuta parantumista. Ehkä joku aamu hän ei heräkään tai sitten joku ilta vastassa onkin sodan turruttama ottelija vastassa, joka onnistuu saamaan perille sen yhden tarvittavan iskun...
LUONNE
Entä jos mies ei ollekaan niin iso ja pelottava kuin antaa ymmärtää? Entä jos tämä on tosiaan peloissaan siitä, ettei tälle ole enää paikkaa missään? Kyllä vain, hän ei ole täysin raakalainen loppupeleissä. Pehmeämpi puoli on vain syvällä piilossa, ulkomaailman koskemattomissa. Kuori vain on helvetin paksu ja kova - niin fyysisesti kuin kuvainnollisesti... Pohjalla on aikalailla yksinäinen, riekaleiksi revitty, miltein loppuun kulutettu, maailmaan sopeutumaton henkilö. Pehmeämpää puolta ei esitellä päivän- taikka kuunvalossa. Miehen neutraali ilmekään ei tunnu koskaan pahemmin murenevan, ainoa selvä merkki yleensä löytyy tämän silmistä jotka silloin tällöin näyttävät tavallista surullisemmilta. Slaavi voi muuten valehdella miten paljon vain pokerinaamallaan, mutta tämän silmät valitettavasti ei...
Työpäivän aikana hakataan kalliota, tai mitä ikinä pitääkään saada rakennelmien tieltä pois ja kun varusteet laitetaan odottamaan seuraavaa päivää, on aika tehdä töitä joita ei päivän valossa kehdannut tehdä. Näin ollen työkiireisiin taikka väsymykseen on aina hyvä vedota, jos häntä yritetään lähestyä. Voisi oikeastaan väittää että slaavi kammoaa sosiaalista kanssakäymistä; ehkä juuri huonon kielitaitonsa takia, kokemusten puutteen vuoksi tai sitten yksinkertainen elämä on vieroittanut hänet sosiaalisista tarpeista. Nimelläkään ei ole niin isoa merkitystä elämässä, kerta sosiaalinen rooli tuntuu olevan vain ja ainoastaan olla yksi ratas isossa koneistossa - mikäli se ratas menee rikki tai lakkaa muuten vain toimimasta, korvaus tapahtuu hetkessä.
ULKONÄKÖ
Yakov on fyysisesti kuin mikäkin shirenhevonen, jota ei ihan äkkiä olla raivaamassa tieltä. Mitään V-mallista yläkroppaa on silti turha odottaa näkevänsä, vaan ruumiinrakenne on kaikin puolin hyvin jykevä. Miehen kroppa on hyvässä kuosissa ikäisekseen nähden, mitä nyt aineenvaihdunta hidastunut iän myötä eikä ole niin kiinteä kuin tahtoisi, mutta lihakset ovat silti selvästi näkyvissä, ja järkälemäisen olemuksensa ansiosta hän pärjää tilanteesta kuin tilanteesta. Kehon karvoitusta löytyy rintakehästä, käsivarsista, jaloista ja vatsalta.
Arpia löytyy aivan liikää kropasta joka puolelta; selvimmin erottuvat ovat ehkä rintakehässä olevat, molemmissa olkavarsissa olevat, kasvoissa ylähuulen vasemmalla puolella oleva pysty suuntainen arpi sekä vatsan seudulla olevat. Rintakehässä ja olkavarsilla ovat kaikista uusin lisä hänen ulkonäössään. Muita ruhjeita löytyy vähän väliä ympäri kroppaa.
Silmät ovat pääasiassa harmaan ja sinivihreän väriset, ja uurteiden ympäröimät. Miehen kasvot ovat jokseenkin kulmikkaat, pitkät ja kolkot - muoto on aika lähellä Pääsiäissaaren patsaita. Ikä näkyy hyvinkin selvästi naamalla; juonteet ovat syvät ja erottuvat selvästi. Hiukset on hyvin usein kammattu taakse tai sitten roikkuvat naamalla - yleisin tyyli on kumminkin että päällä on pisimmät suortuvat kun taas sivut ja takaraivo on ajeltu paljaaksi.
Vaatteet eivät ole mitään joissa kehtaisi käydä seurapiirien juhlissa. Pari vaatekerrastoa riittää aivan hyvin niukalle ja yksinkertaiselle eläväntavalle. Sanomattakin siis selvää että välillä näkee helposti veri- ja hikitahroja, tai muuta likaa, tekstiileissä.
TRIVIA
-Ei ole mikään suuri järjenjättiläinen, on enemmänkin fyysisten tehtävien perään tai sitten toimii oman päänsä mukaan ennemmin, kuin koettaisi pelata erän shakkia tai tehdä jotain muuta, mikä vaatisi älyn käyttämistä. Ei myöskään osaa lukea (edes äidinkielellään) taikka kirjoittaa.-Jos herraa lähtisi tarkkaan analysoimaan, voisi väittää että hän kärsii ahdistuneisuushäiriöstä, jonkin asteisesta masennuksesta, sosiaalisten tilanteiden fobiasta ja välttelevästä persoonallisesta häiriöstä.
-Käyttää ahkerasti alkoholia, sekä savukkeitä; piippu suupielessä enimmäkseen, taikka sitten isomman luokan sikari. Mies kuluttaa huomattavasti vähemmän savukkeita kumminkin kuin alkoholia. Rehellisesti puhuttuna mies on pahemman kerran alkoholisoitunut - niinkin hyvin kuin siihen asemaan voi joutua kieltolain aikaan. Ei siis ole vaikeaa törmätä slaaviin jossain salakapakassa tai esikaupungin kaduilla juomassa itseään vararikkoon.